Teollisuudessa etsitään jatkuvasti uusia tapoja järkeistää toimintaa. Kun perinteiset keinot eivät enää tuo etumatkaa, on digitaalisuuden hyödyntämisestä tullut menestyksen avain. Voimansiirtokomponentteja valmistava Tasowheel tarttui uusien teknologioiden mahdollisuuksiin ja oivalsi, että oikea ja oikea-aikainen tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Moni asia on muuttunut siitä, kun tuotantopäällikkö Mikael Mäkinen tuli Tasowheel Gearsiin vuonna 2001. Silloin tilaukset kilahtivat faksilla ja tuotannossa tarvittiin myös mutu-tuntumaa. Tietoa oli saatavilla, mutta se oli pirstaloitunutta ja toimi lähinnä peruutuspeilinä.

Oli raskasta vääntää exceleitä, jotka vanhenivat heti valmistuessaan.

Tuotantopäällikkö Mikael Mäkinen (vas.) palaverissa Lauri Mäkelän kanssa.

Nyt dataa kerätään enemmän kuin koskaan ja tuotantoa koskevat päätökset perustuvat tarkkaan, ajantasaiseen tietoon.

Tiedolla johtamisella tähtäämme systemaattiseen ja tuottavaan tekemiseen kaikilla osa-alueilla.

Käytännössä tämä on tarkoittanut uusien toimintamallien luomista, raportoinnin kehittämistä ja tuotannonsuunnittelujärjestelmän integroimista ERP:iin. Dataa on kerätty 2000-luvun alusta asti, mutta aiemmin siitä oli vaikea seuloa kehittämisen kannalta olennainen tieto. Nyt järjestelmä yhdistää tiedot automaattisesti ja koko tuotanto voidaan dokumentoida tarkasti. Viime aikoina on panostettu tuotannon aikaisen mittausdatan keräämiseen ja analytiikkaan. Tuotantopäällikön suurennuslasin alla ovat etenkin jalostavan työn osuus, läpimenoaika ja poikkeamat.

Virheet on raportoitu aina, mutta nyt näemme päivittäin, mihin tuotteeseen ja koneeseen ne liittyvät. Kun työt tehdään läpinäkyvästi, on helppoa puuttua poikkeamiin ja ratkaista ongelmat nopeasti. Tulipalojen sammuttelua ei ole ikävä.

Parhaimmillaan tiedolla johtaminen parantaa kilpailukykyä ja henkilöstön itseohjautuvuutta, tehostaa sisäistä viestintää ja tuo kustannussäästöjä. Tasowheelissä tuotannonsuunnittelujärjestelmän käyttöönotto ja ERP-integraatio lyhensivät tuotantovaiheiden välistä tuottamatonta aikaa ja vähensivät keskeneräisiä töitä sekä tuotantoon sitoutunutta pääomaa.

 

Läpinäkyvyydestä uskottavuutta

Tiedon digitaalisuus muuttaa prosessit läpinäkyviksi niin henkilöstölle kuin asiakkaille. Asiakas arvostaa reaaliaikaista läpinäkyvyyttä, ja palvelutoiminta koneistuksen ympärillä on lisääntynyt. Erilaisia dokumentteja raaka-ainetodistuksista prosessikuvauksiin toimitetaan ennen valmistusta, sen aikana ja jälkeen. Vain faktat kelpaavat: asiat on osoitettava luotettavin mittauksin.

Läpinäkyvyys luo mielikuvaa luotettavasta ja tehokkaasta kumppanista. Tuotannon optimoinnin yhtenä tavoitteena onkin lisätä kilpailukykyä. 40-vuotisjuhlateema ”Pajasta tehtaaksi” kuvaa pienen konepajan taivalta kansainväliseksi sopimusvalmistajaksi, jonka tuotteet ovat korkealaatuisia ja toiminta ensiluokkaista.

Tuotantopäällikön omana visiona on tehdas, joka vastaa kaikkiin asiakkaiden erityishaasteisiin. Siihenkin saattaa löytyä ratkaisu älykkäästä, tietoon perustuvasta tuotannon kehittämisestä.

Asiakkaiden vaatimukset ovat vivahde-eroista huolimatta hyvin samansuuntaisia. Kun perustekemisemme on optimoitua, syntyy räätälöintikin kustannustehokkaasti.

Henkilöstön näkökulmasta läpinäkyvyyden kuuluu lisätä työn mielekkyyttä, ei vähentää sitä: ”Doing smarter, not harder.” Tuotannossa tiedon hyödyntäminen näkyy esimerkiksi mittausten visuaalisena raportointina, mikä auttaa hahmottamaan monimutkaista informaatiota.

Läpinäkyvyys tuo myös uusia eväitä johtamiseen, kun toimintamallit tehostavat tiedonkulkua sinne, missä sitä tarvitaan. Vaikka kaikki olennainen löytyy yhdestä ERP-ikkunasta, perinteisistäkin viestintäkanavista on haluttu pitää kiinni. Esimiehen vartit ja ilmoitustaulu puoltavat yhä paikkaansa. Mäkinen painottaa palautteen kahdensuuntaisuutta.

Palautteen antamista on helppo kehittää, mutta vastaanottokin vaatii opettelua.

Tiedolla johtamisen ytimessä on osaamisen kehittäminen organisaation kaikilla tasoilla. Tasowheelissä jatkuva oppiminen on arkea kaikissa yhtiöissä, tuotannosta johtoryhmään. Monipuolinen koulutustarjonta ja tiimiorganisaatio tukevat henkilöstön monitaitoisuutta, ja parhaillaan ELY-keskuksen kanssa toteutettava koulutushanke on poikkeuksellisen mittava teollisuuden alalla.

Koneet ja teknologiat eivät riitä. Kilpailukykymme syntyy jatkossakin osaavasta ja jatkuvasti kehittyvästä henkilöstöstä, Mäkinen summaa.

(yllä oleva asiantuntija-artikkeli on julkaistu TeollisuusSuomessa maaliskuussa 2020)

Share in LinkedIn